Kirjoittaja: Jyrki Lehtonen, ILS Oy
Valmistumisestani Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemessä tuli tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi 53 vuotta. Näihin vuosiin on mahtunut 51 rakennettua tai täydellisesti peruskorjattua laivaa, joiden valmistumisessa minulla on ollut läheinen rooli. Näistä aluksista 17 on Oy Laivateollisuus Ab:ssa rakennettuja tutkimuslaivoja, saariston yhteysaluksia ja merivartioaluksia, 24 ILS Oy:ssä suunniteltuja ja maailman eri telakoilla rakennettuja jäänmurtajia, saariston yhteysaluksia ja merivoimien miinalauttoja ja loput 10 ILS Oy:ssä suunniteltuja ja suomalaisilla telakoilla toteutettuja isoja laivojen käyttötarkoituksen tai teknisten ominaisuuksien muuttamiseksi tehtyjä peruskorjauksia.
Monen mieleisen työkohteen joukosta mieleenpainuvimman valinta on vaikea tehtävä, koska jokaisesta on jäänyt sekä paljon muistoja. Lopulta päätynyt siihen, että öljyntorjunta-alus Louhen suunnittelun ja rakentamisen toteutus olisi kohde, josta minulla on kerrottavana sekä surullisia ja dramaattisia että myös iloisia ja optimistisia muistoja.
Aivan projektin alkuun loppuvuonna 2005 liittyi syvä suru siitä, että Erkki Mykkänen menehtyi kauan taisteltuaan vakavaa sairautta vastaan. Hän oli mereen joutuneen öljyn torjuntamenetelmien kehityksen avainhenkilö ja keksijä henkeen ja vereen; hän teki pitkään tuloksellista työtä Suomen Ympäristökeskuksessa Sykessä vielä sairautensa aikoinakin. Erkki Mykkänen oli kehittänyt sekä avovesi- että jääolosuhteissa toimivia öljyntorjuntasysteemejä Syken öljyntorjunta-aluksiin. Hänen sairautensa aikoihin hänen johdollaan kehitettiin sekä kovassa merenkäynnissä toimivaa öljynkeräysjärjestelmää että hydraulisesti toimivaa harjakeräyssysteemiä öljynkeräykseen jääolosuhteissa.
Erkki Mykkäsen hautajaisissa muistelimme yhdessä Syken muiden avainhenkilöiden, mm. Kalervo Jolman, Kari Lampelan ja Jouko Pirttijärven kanssa Erkin intoa ja syvää perehtyneisyyttä VTT:n mallikokeissa, kun järjestelmien pienoismallia testattiin niiden toiminnan optimoimiseksi. Mietimme, että tuotekehitys ei saisi kuivua hukkaan, vaikka suunniteltu öljyntorjuntaan tarkoitetun jäänmurtajan rakentaminen olikin valtionhallinnon toimesta hyllytetty. Istuimme kaikki samassa pöydässä Erkin muistotilaisuudessa ja tunnelma oli hyvin matala. Joku seurueesta keksi, että vaikka Syken öljyntorjunta-aluksia oli peruskorjattu, niiden toiminta jääolosuhteissa suuren öljyonnettomuuden tilanteessa olisi todella vaikeaa. Tunnelma nousi jonkin verran, kun löytyi yhteinen ajatus siitä, että Merivoimien käytössä oleva Hylje oli kuitenkin jo aika vanha ja se voitaisiin korvata uudella aluksella, johon tulisi avoveden myrskykeräilyjärjestelmä, jääolosuhteiden harjakeräilysysteemi sekä kyky kerätä vaarallisia kemikaaleja merestä. Merivoimien kustannukset eivät nousisi, kun Hylje voitaisiin myydä ja korvata uudella laivalla, joka kaiken lisäksi voisi toimia linnakkeiden tai kulussa olevien sotalaivojen polttoaineen jakelijana, raskaiden kuormien kuljettajana ja jäänmurtajana merivoimien aluksille.
Merivoimien ensireaktio ideaan oli myönteinen, joskin ajateltuja toimintavaatimuksia tulisi lisätä ainakin kaapelinlaskuun liittyvällä toiminnalla, koska olemassa oleva kaapelinlaskualus alkoi olla yli-ikäinen. Merivoimat Syken laivojen operoijana kiinnostui asiasta lisää ja uuden monitoimialuksen alustava konseptisuunnittelu laivan rahoituksen ja mahdollisen rakentamispäätöksen pohjaksi alkoi vain pari kuukautta Erkki Mykkäsen hautajaisten jälkeen marraskuun lopussa 2005.
Aluksen varsinaisen konseptisuunnittelun tavoitteena saada yksiselitteinen suunnitteluaineisto telakoille lähettävää tarjouspyyntöä vartena ja se alkoi vuoden 2006 loppupuolella, kun esisopimus Syken ja Merivoimien välillä oli solmittu. Siihen osallistuivat tiiviisti Syken ja Merivoimien edustajat. Suunnittelutyön aikana aluksen rakenne kehittyi pala palalta.
Konseptisuunnitteluun sisällytettiin Syken keksinnöt uusimmista öljynkeräysjärjestelmistä avomerellä ja jääolosuhteissa. Laivan varustukseen lisättiin etsintätoiminnassa tarvittavaa laitteistoa. Niin ikään hätähinaustoiminto, palonsammutuslaitteisto, kaapelinlaskujärjestelmä ja kemikaalien keräysjärjestelmä erikoistankkeineen sisällytettiin suunnittelukokonaisuuteen. Merivoimien vaatimukset huolto- ja tukialuksena toimimisesta kaikkine vuodenaikoina tuli ottaa huomioon. Aluksen rungonmuoto suunniteltiin kovien jäänmurtovaatimusten mukaan, koska erityisvaatimus Sykeltä velvoitti aluksen jäänmurtokyvyn mahdollistamaan sen pääsyn merionnettomuustilanteissa apuun kaikissa jääolosuhteissa, joita Suomen rannikkoalueilla esiintyy. Alusta ei suunniteltu saattojäänmurtajaksi, joka murtaisi jäätä sitä seuraaville kauppa-aluksille, vaan sen tuli päästä nopeasti itse pelastustoimiin nopeasti myös pahoissa jääkentissä. Alus varustettiin myös toimimaan johtoaluksena erilaisissa onnettomuustilanteissa. Konseptisuunnittelu oli todella innokasta ja optimistista yhteistyötä.
Konseptin suunnittelu eteni vuoden 2007 aikana niin, että erittelyn lopullisen hiomisen jälkeen syyskuussa 2007 aineisto lähetettiin telakoille tarjouspyyntöjen liitteenä. Minä itse elin samoihin aikoihin elämäni vaikeinta aikaa vaimoni Riitan vaikean sairauden keskellä. Viimeiset teknisen erittelyn korjaukset olin tehnyt hänen sairasvuoteensa äärellä Paimion sairaalassa. Kaikista yrityksistä huolimatta hän kuoli lokakuun ensimmäisenä päivänä 2007.
Syyskuun lopussa Syke sai tarjoukset muistaakseni kolmelta telakalta. Tarjousten käsittely haluttiin tehdä nopeasti. Kahden ensimmäisen tarjouksen hintaero oli todella pieni, ja tarjousten sisällön tarkistuksissa, joihin myös iLS pääsuunnittelijana osallistui, päätettiin kumpikin tarjous hyväksyä jatkoneuvottelujen pohjaksi. Halvimman hinnan antanut Aker Yards Oy Raumalta oli sisältänyt tarjoukseensa omat teknisen aineistonsa lukuisine piirustuksineen. Näiden tarkistus tahtiin huolella kaikkien osapuolten toimesta ja lokakuun puolivälissä Syke vahvisti telakalle valmiutensa sopimusneuvotteluihin. Syke ja telakka pääsivät yhteisymmärrykseen suurimmasta osasta löydetyistä poikkeamista ja sovittiin, että lopullinen sopimusneuvottelu pidetään Syken edustustiloissa 17.10.2007, ja että jos jäljellejääneistä poikkeamista päästään sopuun, neuvotteluja jatketaan sopimuksen allekirjoituksella ja yhteisellä illallisella.
Yhteisneuvottelut – yhteensä noin 15 henkeä – alkoivat iltapäivällä hyvässä hengessä Syken edustustilojen neuvotteluhuoneessa talon ylimmässä kerroksessa, josta oli hieno näköala viereiseen puistoon. Lokakuun aurinkoinen sää ja ruskan värit ikkunan takana loivat hienot puitteet osallistujille, jotka kaikki olivat pukeutuneet juhlaillalliseen sopivasti. Syken puheenjohdolla jäljelle jääneitä sopimuskohtia käytiin läpi tehokkaasti ja tuntui, että neuvottelujen ja illallisen väliin jää vielä vapaa-aikaakin.
Tarjouspyynnön pohjana ollessa teknisessä erittelyssä oli maininta varaosista, jotka tilaaja edellytti toimitettavaksi aluksen mukana. Telakan edustajat vahvistivat, että niiden hankinta tietysti kuuluu telakalle, mutta niiden hinta ei tietenkään kuulunut tarjoukseen. Syken edustajat eivät voineet muuta kuin pysyä kannassaan, olihan tarjouspyynnön teksti niin selvä. Telakan edustajat aloittivat soittokierrosta telakan johtoon saadakseen neuvoja siihen, miten edetään. Telakan johtoa ei saatu kiinni – mahdollisuus oli saada yhteys noin 2 tunnin kuluttua. Syke ehdotti, että syötäisiin odottaessa yhdessä illallinen, kun se on kerran katettu. Niin sitten tehtiin hiljaisuuden vallitessa ilman juhlapuheita tai maljoja yhteistyön onnistumiselle. Pöytäkeskustelutkin olivat aika vähissä ja koskettelivat maailmantilannetta, Suomen telakkateollisuuden tilannetta, syksyn sääennusteita ja muita yhtä vaarattomia aiheita.
Kun jälkiruokakahvit oli juotu, lähtivät telakan edustajat yhdessä viereiseen huoneeseen soittamaan. Takaisin tullessaan kaikki näkivät ilmeistä, että lupaa antaa tuumaakaan periksi ei johdolta ollut tullut. Syken johto joutui myös toteamaan, että rakennusneuvottelut olivat epäonnistuneet. Syke kuitenkin halusi kiittää kaikkia osapuolia tehdystä työstä ja päätti muutaman päivän sisällä ilmoittaa osapuolille, miten edetään.
Muutaman päivän kuluttua Syke ilmoitti, että se haluaa tarkistaa neuvottelussa toiseksi tulleen telakan kanssa tarjouksen sisällön ja ehdot varmistaakseen sen, että samanlaisia yllätyksiä kuin Aken Finyardsin kanssa ei tulisi lisää. Olimme ILS:n porukalla mukana myös Uudenkaupungin Työveneen neuvottelussa: Se oli todella lyhyt ja selkeästi vahvisti sen, että telakka oli lukenut tarjouspyyntöaineiston ja antanut tarjouksensa sen mukaisesti. Kun nopeassa ”omassa” erillisneuvottelussa Syken kanssa laskimme, että jos Aker Finnyardsin hintaan lisätään varaosapotin hinta, järjestys muuttuu ja Uudenkaupungin tarjous on halvin. Kokouksen lopuksi Syke ilmoitti valmiutensa tilata alus Uudenkaupungin Työveneeltä edellyttäen, että sopimustekstistä vielä sovitaan. Sopimus laivan rakentamisesta solmittiin 26.10.2007.
Laivan rakennusaika ja koeajot osoittivat, että telakka oli hyvin valmistautunut tähän heille isoon haasteeseen. Laiva luovutettiin ajoissa vuonna 2011 ja siitä tuli hyvä työalus hyvine jäänmurto-ominaisuuksineen sekä Syken että Merivoimien käyttöön.
