Suurin pituus 96,8 m
Leveys vesilinjassa 24,0 m
Suurin syväys 8,5 m
Päädieselgeneraattorit 12 x Caterpillar 3512 B, a’ 1258 kW
Sähköinen propulsio 2 x ABB Azipod 5 MW
Luokkamerkki DNV + 1A1, Supply vessel SF and Icebreaker Ice-10
DK(+) DynPos AUTR0 E0 HELDK RPS HL(1.8)

ILS Oy:n toimeksiannot:
Konseptisuunnittelu sisältäen avovesi- ja jäämallikokeet
Varustamon konsulttina toimiminen rakennusaikana
Aktiivinen tilaajan konsultin rooli avovesi- ja jääkoeajoissa

Botnican suunnittelu

Pian onnistuneiden monitoimimurtajien Fennica ja Nordica valmistumisen jälkeen Merenkulkuhallitus tilasi ILS Oy:ltä konseptisuunnitelman seuraavasta jäänmurtajasta. Se haluttiin myös monitoimimurtajaksi, mutta erilaisiin avomeritehtäviin kuin raskaisiin suuren paaluvedon vaativiin rakennetut aiemmat monitoimimurtajat. Norjalaisen Ugland AS:n kanssa päädyttiin pienempään alukseen, jonka avovesiominaisuudet olisivat hyviä ja jonka tehtävät olisivat vaativia porausreikien huolto- ja korjaustöitä. Aluksen työkannen ja asuin- ja ohjaustilojen väliin tuli asentaa räjähdyksen kestävä paloseinä ja aluksen dynaamisen paikoituksen tulisi olla tarkkuudeltaan, luotettavuudeltaan ja redundanttisuudeltaan huippuluokkaa. Aluksen operaatioprofiiliin lisättiin well intervention -toiminta, jolle Norjan turvallisuusviranomaiset ja luokituslaitos DNV asettivat erittäin kovat vaatimukset. Vaatimus paaluvedosta ei ollut avovesikäytössä määräävä, vaan se määriteltiin jäänmurron tarpeita vastaavaksi. Alus haluttiin jäänmurtajaksi Suomenlahden olosuhteisiin, joten siihen valittiin ensimmäiset Azipod-tyyppiset vetävät potkurilaitteet ilman suulaketta. Aluksen propulsioteho valittiin Suomenlahden jäänmurtajalle sopivaksi 10 MW suuruiseksi. Botnicasta tuli Merenkulkuhallituksen merenkulkuneuvos Hagelstamin ja yli-insinööri Harjulan muistioiden mukaan sen talvi- ja kesäkäyttöön hyvin optimoitu design: Paras kaikista kolmesta monitoimimurtajasta!

Botnican rakentajaksi valittiin edelliset monitoimimurtajat rakentanut raumalainen Aker Finnyards Oy ja laiva luovutettiin vuonna 1998. Alus myytiin Tallinnan sataman omistamalle TS-Shippingille vuonna 2012, ja myös myynnin jälkeen se on kesäaikana osallistunut useisiin kansainvälisiin operaatioihin Viron lipun alla.