Suomen Merivoimien operoima monitoimialus
Louhi on Suomen ympäristökeskuksen omistama ja merivoimien operoima monitoimialus, jolla on hyvin laaja operaatioprofiili. Päivittäisessä työssään se toimii merivoimien huolto- ja muissa tehtävissä. Se pystyy toimimaan mm. sukellustukialuksena sekä kaapelinlaskijana. Se on lisäksi varusteltu moderneilla öljyn- ja kemikaalintorjuntavälineillä ja suurella öljynkeräyskapasiteetilla, ja se pystyy myös tekemään palonsammutus-, etsintä- ja pelastus- sekä hätähinaustehtäviä. Aluksen jääluokka on 1 A Super, mikä tarkoittaa sitä, että se pystyy kulkemaan itsenäisesti vaikeissakin jääoloissa. Sen kotisatama on Upinniemen laivastotukikohta.
Louhen hankintaa edelsi pitkä selvitys- ja tutkimustyö, joka liittyi tarpeeseen saada Suomen meri- ja rannikkoalueiden suojaksi lisää öljyntorjuntakapasiteettia. ILS oli tiiviisti mukana kyseisessä työssä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) konsulttina. Tässä yhteydessä teimme yhteistyössä SYKE:n kanssa Fennica-tyyppiseen reamer-rungonmuotoon perustuvan öljyntorjuntajäänmurtajan konseptisuunnittelun. Telakoiden tarjouskierroksen jälkeen alustyyppi nähtiin kuitenkin liian kalliiksi. Saattojäänmurtajan ja öljyntorjunta-aluksen yhdistelmän operaatioprofiilia pidettiin myös liian kapeana. Tällöin tehtiin päätös uuden aluksen laajempipohjaisesta monitoimisuudesta. Seuraavassa vaiheessa teimme yhteistyössä SYKE:n ja merivoimien kanssa konseptisuunnittelun aluksesta, josta sittemmin tuli Louhi.
Aluksen konseptisuunnitteluun sisällytettiin SYKE:n vaatimukset uusimmista öljynkeräysjärjestelmistä avomerellä ja jääolosuhteissa sekä etsintä- ja hätähinauksesta. Myös Merivoimien vaatimukset huolto- ja tukialuksena toimimisesta kaikkine vuodenaikoina tuli ottaa huomioon. Aluksen runkomuoto suunniteltiin kovien jäänmurtovaatimusten mukaan, koska erityisvaatimus SYKE:ltä velvoitti aluksen jäänmurtokyvyn mahdollistamaan sen pääsyn merionnettomuus tilanteissa apuun kaikissa jääolosuhteissa, joita Suomen rannikkoalueilla esiintyy. Alusta ei suunniteltu saattojäänmurtajaksi, joka murtaisi jäätä sitä seuraaville kauppa-aluksille, vaan sen tuli päästä nopeasti itse pelastustoimiin nopeasti myös pahoissa jääkentissä. Alus varustettiin myös toimimaan johtoaluksena erilaisissa onnettomuustilanteissa.
Aluksen luokitussuunnitteluun sisältyi laajojen mallikokeiden suunnittelu ja valvonta. Erityisesti varmistettiin mallikokeilla aluksen meriominaisuudet myrskyssä ja myös aluksen öljynkeräykseen yhdessä Akateemiset Konsultit Oy:n kanssa suunnitellut suuren aallokon vaimennuskanavan toiminta. Jäänmurtomallikokeita ei tehty. Runkomuodon suunnittelu perustui ILS:n kokemukseen jäänmurtajien suunnittelijana. Laivan valmistuttua tehtiin sekä avovesi-. että jäänmurtokokeet aluksen toimintakyvyn toteamiseksi. Erityisen kiinnostavia olivat ”Kahma-kanavan” kokeet Bornholmissa syysmyrkyssä Itämerenvaltioiden yhteisten öljyntoruntaharjoitusten yhteydessä. Kahman, SYKE:n ja ILS:n yhteisesti patentoima vaimennuskanava täytti odotukset jopa paremmin kuin mitä mallikokeiden perusteella saattoi odottaa.
Aluksen rakensi Uudenkaupungin Työvene Oy, joka pystyi toimittamaan vaikean erikoisaluksen täsmälleen vaatimusten mukaan sovitussa aikataulussa.
