Lautta-alus Skarven

Ahvenanmaan maakunnan saaristo käsittää noin 6 500 saarta. Saaristokuntia on yhteensä yhdeksän, ja niiden yhteinen asukasluku on noin 2 200 henkeä. Saariston liikenteessä on lossien ja lukuisten siltojen lisäksi kymmenen saariston matkustaja-autolauttaa, jotka mahdollistavat saarien yhteydet pääsaareen ja mantereelle. Aluksilla on mahdollisuus kuljettaa saariin ajoneuvoja, joiden kokoa rajoittavat samat säännöt kuin mantereella. Tämä mahdollistaa sen, että saarilla voidaan asua vuoden ympäri, harjoittaa maataloutta, kalastusta ja teollista toimintaa ja olla varma, että tuotteiden kuljetus asiakkaille onnistuu kaikkina vuodenaikoina luotettavasti.

Ahvenanmaan saariston lautta-aluksista kolme uusinta on rakennettu meidän konsepti- ja perussuunnittelumme mukaan, aiemmat viisi on rakennettu ja suunniteltu Oy Laivateollisuus Ab:n telakalla. Kaikissa aluksissa suunnittelun pääperiaatteena on ollut saada aikaan hyvin jäissä kulkeva, hyvillä avovesiominaisuuksilla varustettu laiva, jonka autokannelle mahtuu suuria rekka-autoja tai useita henkilöautoja ja jossa matkustajille on oma salonki ja kahvila. Kunkin aluksen matka-aika on eripituinen, se vaihtelee puolesta tunnista kolmeen tuntiin. Matkalla poiketaan useilla saarilla, joissa on ympärivuotista asutusta.

Viimeisin alus, Skarven, poikkeaa aiemmista aluksista siten, että se lyhyen matkareittinsä takia on tehty ”kaksipäiseksi”, eli sillä on samanlainen keula ja perä, jolloin alusta ei tarvitse kääntää, kun se kulkee satamien välillä. Matka-aikaa ja energiaa ei kulu aluksen kääntämiseen. Alus on suunniteltu Ahvenanmaan pääsaaren ja Föglön väliseen liikenteeseen, jossa yhdensuuntainen matka-aika on noin puoli tuntia.

Aluksen suunnitelma poikkeaa edeltäjistään myös siinä, että sen jäävahvistukset ovat ”vain” jääluokka 1A:n mukaiset, kun edeltäjät ovat olleet vahvempia, osittain 1A Super jäävahvistuksiltaan. Föglö on eteläisellä Ahvenanmaan alueella jääolosuhteiden puolesta helpompi, kuin pohjoisen alueen lauttojen liikennealueet, joten Ahvenanmaan maakuntahallitus halusi tehdä aluksesta kevyemmän ja avovesikäytössä vähän energiaa kuluttavamman kuin edeltäjänsä. Aluksen jäissäkulkuominaisuuksien ja jäävahvistusten tuli kuitenkin olla riittäviä, ja se suunniteltiin ”saaristomitoituksen” mukaan siten, että pohjan jäävahvistuksia lisätiin minimistä.

Saaristomitoitus kiinnosti aluksen luokituslaitosta Lloyds Register of Shippingiä siinä määrin, että he ehdottivat yhteistä ”Joint Industry Project JIP” – tutkimusta jääominaisuuksista, -vahvistuksista ja -propulsiosta. Neuvottelujen jälkeen tuotekehitysohjelmaan osallistuivat aluksen omistaja Ahvenanmaan maakuntahallitus, sen luokittaja Lloyds Register of Shipping (Lontoo), suunnittelija ILS Oy (Turku), potkurilaitteistojen toimittaja Rolls Royce Oy (Rauma) sekä rakentajatelakka Western Shipyard (Klaipeda). Tutkimusohjelmaan kuului sekä suunnitelmien ja laskentamenetelmien tutkimus sekä laajat noin viikon mittaiset olosuhteiden (Jään paksuudet, lämpötilat, tuulet jne), rungon lujuuksien ja potkurilaitteiden ja niiden tukirakenteiden mittaukset. Mitta-anturit asennettiin alukseen rakennusaikana yhteisesti sovittuihin paikkoihin syksyllä 2009 ja mittaukset toteutettiin aluksen valmistumisen jälkeen helmikuussa 2010. Jääkokeissa tarkasteltiin myös koneiston box-cooler jäähdytyssysteemin toimintaa ja voitiin todeta, että systeemi toimii moitteetta myös sohjoisissa jääkentissä, joissa jopa jääpohjakaivot helposti voisivat tukkeutua.

Skarven valmistui telakalta lokakuussa 2009 ja se aloitti liikenteen marraskuussa 2009.